RATAHARJOITUKSIA

Moikka! Tänään ajattelin jakaa teille vähän ajatuksia kaksista eri rataharjoituksista, joissa ollaan tässä vähän yli kuukauden sisällä käyty! Molemmat kerrat oltiin siis Ratsastuskeskus Ainossa. Ajattelin jo ensimmäisten jälkeen, että kirjoittelisin niistä blogiin, mutta lopulta päätinkin koota nämä yhteen.

Ensimmäiset olivat siis 20.10. ja näissä startattiin Ponien joukkueohjelma. Näihin lähdettiin ihan vaan hakemaan pitkästä aikaa rutiinia aitojen sisäpuolelle ja palauttamaan ponia vähän maanpinnalle. Tavoitteena oli siis korjata ja oikaista ponia, jos se yrittäisi ennakoida tai hölmöillä. Noh, näitä molempia se tekikin :D Tavoite kuitenkin täyttyi ja sain huomautettua ponille, miten siellä radalla taas toimitaankaan! Joskus on vaan tärkeätä unohtaa prosentit ja keskittyä siihen, että poni tekee kaiken eikä ennakoi. Hyviäkin pätkiä mahtui sekaan ja saatiin taas tietää paremmin, että missä mennään!

C. Tuulia Tyyskä

Radassa tuli siis luonnollisestikin paljon rikkoja, sillä ponilla meni muutamassa kohdassa hermo, kun ei saanutkaan tehdä oman päänsä mukaan :D Kaapo oli myös tosi jännittynyt, kuten yleensäkin Ainossa. Numeroskaala oli siis aika vaihteleva, 4.0-7.0. Lisäykset Kaapo teki aika kivastikin ja muutenkin raviohjelmassa tuli hyviäkin paloja. Ensimmäisessä laukkalisäyksessä poni alkoi pelleilemään, jossa tulikin sitten isompi rikko. Loppuosa laukkaohjelmasta olikin jo parempi! Prosentit jäivät tottakai aika alas, mutta se ei tällä kertaa haitannut yhtään!

C. Tuulia Tyyskä

Toinen kerta olikin viime viikon lauantaina eli 23.11. Näissä startattiin kür, sillä viime kerralla Ypäjällä poni laittoi sen ranttaliksi. Tällä kertaa tavoitteena oli saada tasainen rata ja kaikki tehtävät suoritettua sekä pysyä musiikeissa, lisäksi siinä samalla korjata ponia. Taas tavoite toteutui ja saatiin ihan kiva rata esitettyä! Kaapo kuitenkin jäi pohkeen taakse, sillä jälleen poni jännittyi.

Muutenkin radalla poni oli vähän löysä ja jäi vähän raskaaksi edestä. Pysyttiin kuitenkin aika hyvin musiikeissa! Jouduin kuitenkin vähän fixailemaan linoja musiikin mukaan, jolloin rata meni vähän "ajeluksi", eivätkä linjat olleet enää niin selkeitä. Kaikki tehtävät saatiin kuitenkin tehtyä ja poni oli kuitenkin ihan hyvä ratsastaa, vaikka ei parhaimmillamme oltukaan. Ihan hyvä fiilis siis jäi ja onneksi on hyvää aikaa treenata küriä! Prosentteja saatiin ~67% ja numeroita 7.5 asti.

Tässä siis vähän koostetta molemmista rataharjoituksista, nyt on onneksi talvi aikaa treenata ja hioa liikkeitä sekä ohjelmia!

HALLIKAUDEN ALOITUS

Viime viikonloppuna aloitettiin hallikausi Ypäjällä Winter Dressagessa kisaten lauantaina Winter cupin 1. osakilpailussa Ponien esiohjelman ja sunnuntaina Dressage Challengessa kürin. Oli kiva päästä taas pitkästä aikaa kisaamaan ja muutenkin oli tosi kiva viikonloppu Ypäjällä!

Lauantaina starttasin luokan puolivälissä, n. 11.52. Oltiin siis Ypäjälle n. klo 10. verryttelyyn mentiin jo tunti ennen rataa, sillä Kaapo oli ollut viime aikoina tosi energinen ja vähän pois pidätteiltä. Verkka olikin aika hankalaa, poni ei olisi meinannut millään malttaa kuunnella mitään... :D Niinpä tehtiin toosi paljon siirtymisiä ja niiden lisäksi tietysti ohjelman tehtäviä. Loppuun Kaapo alkoi olemaan jo vähän parempi ja saatiin jo ihan kivoja pätkiä. Verkka tosin vähän venyi pitkäksi, jouduttiin pitämään paritkin eri välikäynnit. Kaapolle kun ei voi pitkäksi aikaa heittää ohjia pois ja antaa ponin vain kävellä, sen jälkeen saisi taas aloittaa työt alusta :D

C. Leena Kahisaari

Vaikka verkassa Kaapo saatiinkin jo ihan hyväksi, oli rata silti positiivinen yllätys. Alkutervehdys oli aluksi ihan hyvä, mutta vähän ennen liikkeelle lähtöä poni siirsi painoa enemmän takaosalle ja korjasi oikeaa etujalkaa, joka laski pisteitä. Ensimmäinen keskiravi oli ihan hyvä, siitä saatiin kaikilta tuomareilta 7.0. Ylipäätään ohjelman ravilisäyksissä poni yritti vähän sukeltaa alas ja Kaapo tuntui melko rikkoherkältä, joten en uskaltanut pyytää ponista kaikkea irti. Vasen avo ei ollut hyvä, Kaapo vähän vaelsi enkä itse ollut heti tarpeeksi hereillä. Molemmat sulut alkoivat ihan kivasti, mutta poni meinasi lähteä liian jyrkästi, jolloin korjasin ja loivensin linjaa. Tämän jälkeen Kaapo sitten löi hanskat tiskiin, eikä tehnyt loppuosaa niin hyvin, niistä saatiin 6.0-6.5. Peruutus ei myöskään ollut hyvä (mikä on yleensä Kaapon vahvuus), en ollut taaskaan hereillä ja pysähdyttiin A-kirjaimesta ohi... Toinen avo oli parempi ja molemmat ravivoltit ihan hyviä ja sujuvia.

Toisen takarin Kaapo (jälleen) pyörähti, en vaan saa radalla ponia tarpeeksi nopeasti kasaan ja Kaapo tietää, että kisoissa se pystyy pyörähtämään sen. Vasen oli parempi, itse käynnissä poni ei astunut niin hyvin yli, kun osaa. Ensimmäinen laukannosto oli ihan ok, mutta käynnistä Kaapoa herätellessäni se meinasi jo lähteä ennakoimaan. Siitä saatiin kutenkin 7.0. Laukkavoltit olivat yllättävän hyvät, ne ovat yleensä ponille vaikeat, varsinkin kun radalla Kaapo jää niin helposti pohkeen taakse ja muutenkin hitaaksi. Volteista saatiin 6.5-7.0. Keskilaukat olivat ihan ok, niistä 6.5-7.0. Viimeisessä lisätyssä laukassa poni pääsi vähän vinoksi, jolloin se ei saanut ponnistettua takaa niin hyvin. Lopputervehdys oli alkutervehdystä parempi, siitä 6.5-7.0.

Kokonaisuudessaan rata oli tasainen ja poni liikkui itse omalla moottorillaan eteen, eikä jäänyt roikkumaan kädelle. Nuo olivat siis tosi positiivisia asioita! Molemmat olivat vähän ruosteessa ja varsinkin itse tein typeriä mokia. Ensimmäinen rata pitkään aikaan ja vieläpä keskelle treenikautta, siihen nähden siis ihan kiva ja tasainen rata. Prosentteja tästä saatiin 65.509%, voitosta hävittiin vain n. 0.04%. Oltiin siis 2. sijalla.

<3

Sunnuntaina vuorossa oli siis kür. Startti oli luokan alussa, mutta aika samoihin aikoihin kuin lauantainakin, klo 11.42. Verkka pidettiin vähän lyhyempänä, n. 50 minuutin pituisena. Kaapo oli verkassa vielä vähän hitaampi ja enemmän kädellä kuin lauantaina. Tehtiin hyvin samantyyppinen verryttely, mutta vaikeampia tehtäviä. Mentiin tosiaan ensimmäistä kertaa uusi kür läpi kisoissa, tai oikeastaan ollenkaan :D Pakkasten tultua ei päästy treenaamaan sitä toista kertaa ja ensimmäisellä kerralla ei päästy sitä kokonaan alusta loppuun putkeen :D Vähän siis jännittynein mielin lähdettiin radalle!

Heti radalle mennessä Kaapo jännittyi, mutta sain ponin rentoutumaan ja rauhoittumaan ihan hyvin. Rata alkoi kivasti, mutta ensimmäisen ravilisäyksen poni rikkoi. Muuten raviohjelma oli ihan ok, Kaapo ravasi kivaa ravia. Ajoittain poni oli epätasainen edestä ja jännittyi, mutta muuten mitään suurempia rikkoja ei tullut. Mutta, laukkaohjelman alkaessa poni päätti laittaa ranttaliksi. C-päädystä tuli pelottava eikä Kaapo mennyt kunnolla sitä lähellekään. Laukan keskellä oli käyntiohjelma, vieläpä C-päädyssä. Molemmat takarit olivat siis kehnot, eikä poni myöskään rentoutunut kunnolla käynnissä. Käynnin kautta vaihdot luonnollisesti töksähtivät ja muutenkin poni oli jännittynyt. Laukkalisäykset ainakin sujuivat, niistä saatiinkin yhdeltä tuomarilta 7.0 :D

Ongelma ei siis ollut musiikeissa pysymisessä, ne natsasivat ihan hyvin. Poni ei vaan enää malttanut hyödyntää energiaansa oikein ja käytti sen jännittymiseen ja hölmöilyyn. Prosentit siis jäivät luonnollisesti aika alas, mutta yhdeltä tuomarilta saatiin taiteellisia kuitenkin lähes 70%! Nyt ainakin tietää, miten jatketaan tämän uuden kürin kanssa.

Oli siis vähän vaihtelevasti mennyt kisaviikonloppu. Ainakin ponista löytyy energiaa ja voimaa, nyt on hyvä jatkaa taas ahkerasti treenejä! Kiitos kaikille tukijoukoille ja kisakavereille, onne kaikille viikonlopun onnistujille <3

HEVOSTÄYTEINEN SYYSLOMA

Huh, nyt on syyslomaviikko takana, koko viime viikko oli siis ihan super kiireinen, mutta samalla myös kiva loma! Laskeskelin tässä, että olin 11 kertaa hevosen selässä :D Tuli siis ratsastettua paljon, joka on tietysti tosi hyödyllistä, varsinkin kun mukaan mahtui uusia tuttavuuksiakin Kaapon, Pipsun ja Tollon lisäksi. Täytyi ottaa kalenterikin esiin, että osaan ja muistan kertoa tähän koko viime viikon ohjelman :D

Kuvat ottanut Senna Raiski

Maanantai alkoi aamupäivästä Mervin valmennuksessa Lahassa. Kaapo oli tosi kiva ratsastaa ja muutenkin treenistä jäi hyvä fiilis! Alkuun jouduttiin kuitenkin herkistelemään ponia ja herättämään molemmat unesta :D Tähän käytettiin neliötä ja siinä siirtymisiä, jolloin samalla piti olla hereillä ja kääntää ja heti kulman jälkeen tehdä siirtyminen. Suoristeluun käytettiin kulmien lisäksi avoja, varsinkin vaikeampaan kierrokseen. Muuten keskityttiin paljon laukkatyöskentelyyn ja ponin herkkyyteen mm. keskilaukoilla. Tehtiin myös vastalaukkaa ja käynnin kautta vaihtoja, käynnin kautta vaihdoissa keskityttiin paljon siirtymisen laatuun. Varsinkin lopuksi poni laukkasi super kivasti, vaikka laukka toki onkin Kaapolle vaikein askellaji. Käytiin vielä kuvaamassa meidän uusi kür uudestaan Lahan kentällä, tehtiin siihen vähän muutoksia ja hienosäätöä. Radalla poni oli jo toosi väsynyt, mutta saatiin se kuitenkin purkkiin. Iltapäivällä ponilla oli vielä kengitys!

Tiistaina käytiin aamulla ottamassa ihania syyskuvia, joita tämän postauksen kuvatkin ovat! Saatiin niin ihanan tunnelmallisia kuvia, kiitos vielä Sennalle näistä! <3 Keskiviikkokin aloitettiin Mervin treenillä Lahassa, Kaapo oli heti alusta asti paljon hankalampi kuin maanantaina. Niinpä aloitettiin samalla herkistysharjoituksella ja jälleen tehtiin paljon laukkatyöskentelyä. Varsinkin aluksi poni meinasi tulla epätasaiseksi edestä kootessa, jolloin se ei enää työskennellyt selän läpi rehellisesti. Niinpä keskityttiin paljon Kaapon rentouteen ja tehtiin mm. kolmikaarista kiemurauraa laukassa, jolloin kaarteita tuli koko ajan ja edelleen haluttiin ponin pysyvän mahdollisimman pyöreänä ja rentona. Lopuksi Kaapo olikin jo paljon parempi ja päästiin tekemään mm. käynnin kautta vaihtoja. Niissä helposti jään itse hitaaksi, jolloin ponin käynti pääsee liian pitkäksi. Pitkästä käynnistä on vaikea nostaa koottu laukka, joten silloin ensimmäisissä laukka-askelissa laukan laatukin kärsii. Saatiin ne kuitenkin paremmiksi! Iltapäivällä käytiin vielä klinikalla, Kaaposta otettiin verinäyte.

Torstaina oli koko viikon kiireisin päivä! Aamulla lähdettiin klo 8.00 kotoa kohti Tuomarinkylää ratsastamaan Ville-poni, josta tulee tänään illalla videota Instagramiin. Voitin siis Julia Tossavan arvonnan, joten tämän takia pääsin siis kokeilemaan Villeä! Ville oli tosi taitava ja kiltti poni. Tämän jälkeen ajettiin Kaapon tallille, pakattiin Kaapo ja lähdettiin uudestaan kohti Tuomarinkylää, tällä kertaa oma poni mukana. Mentiin siis Satula.com:iin satulansovitukseen. Koeratsastin kolme satulaa, mutta mikään niistä ei sopinut sekä minulle että Kaapolle. Ensimmäinen oli tosi kiva ponille ja jätti lavoille tilaa liikkua, mutta se ei sopinut yhtään minulle, joten oma istunta kärsi siitä. Toinen satula oli ihan super ihana istua ja niin mukava! Se kuitenkin valui eteen, jonka seurauksena se heitti minut takakaarelle ja jalat eteen. Kolmaskin valui eteen. Niinpä päätettiin, että vaihdetaan oman satulan kanssa käytettäväksi paksumpi karva ja toppautetaaan se. Sitten katsotaan, sopisiko se minulle ja Kaapolle paremmin. Jos ei, niin mietitään uudestaan ja jatketaan etsintöjä. Pakko kuitenkin antaa iso suositus Satula.com:ille, niin hyvää ja asiantuntevaa palvelua!

Satulansovituksen jälkeen Kaapo pääsi hetkeksi kotitallille ja me kävimme kotona nopeasti käymässä. Illalla suunnattiin vielä Villen valmennukseen Lahaan! Kaapo oli jo ihan luonnollisesti väsynyt, mutta poni tsemppasi niin hienosti loppuun <3 Tehtiin kuitenkin vähän kevyempi treeni ponia kuunnellen. Aloitettiin takareilla, oikea takari on meille vaikeampi, joten keskityttiin erityisesti siihen. Ensimmäiset takarit olivat aika kammottavia, mutta saatiin ne paljon paremmiksi! Ravissa keskityttiin (yllätys yllätys, ikuinen ongelma) suoruuteen, samoin laukassa. Haettiin siistejä ja teräviä laukannostoja sekä suoruutta. Kaapo oli ihan hyvä ja saatiin Villeltä taas paljon hyviä vinkkejä! Ja tämä valmennushan oli siis vasta klo 19.00, joten ilta vähän venyi :D

Perjantaina ratsastin aamulla Lahassa Tollon ja Pipsun. Tollon kanssa mentiin kevyesti kentällä ja Pipsun kanssa maastoiltiin. Näiden jälkeen pääsin kokeilemaan Mervin Rex-heppaa! Rex oli ihan super kiltisti ja hienona, pääsin myös kokeilemaan vaihtoja! Oli niin opettavaista mennä noin taitavalla hevosella <3 Keskityttiin koko ajan pitämään Rex rentona ja pehmeänä. Oli super hieno tilaisuus, kiitos vielä Merville siitä! Illalla käytiin vielä klippaamassa Kaapo.

Pikkuinen <3

Lauantaina ei ollut mikään kovin ihmeellinen päivä heppailujen suhteen, mutta sunnuntaina oltiin rataharkoissa Ainossa starttaamassa Ponien joukkueohjelma. Kaapo oli verkassa aika väsyneen ja löysän oloinen, joten herkisteltiin ponia aika paljon mm. siirtymisten ja temponmuutosten avulla. Tehtiin myös pätkiä ohjelmasta, kuten vastalaukkaa, käynnin kautta vaihtoja, sulkuja, avoja, takareita… Radalla poni tuli melko jännittyneeksi ja kyttäsi tuomaripöytiä. Koko radan tavoite oli kuitenkin vaan päästä korjaamaan ponia, joka onnistuikin. Puutuin mm. pysähdyksiin, käynnin kautta vaihtoihin, takareihin jne. Kaapo yritti ennakoida jonkin verran ja radalla sai olla raippa, joten pääsin oikaisemaan ponia. Tiesin, että korjatessa poni helposti rikkoo ja näin kävikin. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä ei lähdetty hakemaan mahdollisimman hyvää tulosta. Oli siis hyödyllinen reissu! Illalla ratsastin vielä Tollon ja Pipsun, aika samalla kaavalla kuin perjantainakin.

Tässä siis kiteytettynä syyslomaviikon ratsastukset ja heppailut! Maanantaina meillä oli koulussa taksvärkkipäivä, joten tein vähän kotihommia. Sain samalla myös vähän hoitamattomia asioita tehtyä, joten nyt pystyy taas hyvin palaamaan arkeen, hyvään väliin siis tuli tämä taksvärkkipäivä! :D Ja nythän eletään myös HIHS-viikkoa, itse olen siellä paikalla huomenna ja sunnuntaina!

VALMENNUSTA, VALMENNUSTA JA LISÄÄ VALMENNUSTA

Edit: Aikataulutus ei ollut jostain syystä toiminut, tämän oli siis tarkoitus tulla ulos jo viime viikolla, siksi ajankohdat ovat vähän hassuja :)

Ollaan Kaapon kanssa ollaan päästy todelliseen treenin makuun! Viime viikon Mervin valmennuksessa tehtiin paljon pätkiä poniohjelmista, mm. käynnin kautta vaihtoja ja paljon kokoamista. Koottiin ponia laukassa pienellä neliöllä, jolloin itse kulmat kokoavat. Näin pääsi ajattelemaan enemmän eteneenratsastusta koko ajan. Kaapo kokosikin aika hyvin ja oli kiva ratsastaa! Selkeästi silti huomaa, kuinka vasen laukka on meille molemmille vaikeampi. Ollaan molemmat ponin kanssa vinoja sinne suuntaan, jonka kanssa täytyykin tehdä koko ajan tosi paljon töitä. Ollaan myös testailtu tässä viime aikoina remonttiturpahihnaa, joka on oikeastaan ollut Kaapolle aika hyvä! Poni on sen kanssa tasaisempi suustaan ja herkempi kädelle. Tämä kädelle herkkyys oli aluksi aika haastavaa, mutta nyt siihenkin on jo tottunut! Loppuvalmennuksesta haettiin vielä super paljon liikettä irti Kaapon ravista ja oi vitsi, poni pisteli niin hyvin menemään! Oli niin ihana nähdä Kaapon nauttivan ja pistelevän menemään hienosti <3

Viikonloppuna oltiin myös aluevalmennusten katsastuksissa Stable Novassa, ensimmäistä kertaa Kiki Nybergin silmän alla. Saatiin Kikiltä paljon uusia ja erilaisia neuvoja! Ensimmäisenä päivänä eli lauantaina keskityttiin lähinnä perusratsastukseen. Tehtiin paljon siirtymisiä, ympyröitä, voltteja jne. Kiki halusi aktiivisen perusliikkumisen ja keskittyi korjaamaan suoruutta tosi paljon. Tehtiin ihan vaan siirtymisiä askellajista toiseen sekä ratsastattiin mm. keskilinjaa, siinäkin katosttiin suoruutta. Otettiin myös muutamia pysähdyksiä ja pohkeenväistöjä, pysähdykset eivät olleet tuona viikonloppuna meidän vahvuus. Kaapo pysähtyi molempina päivinä huonosti, en jotenkin saanut valmisteltua ponia niihin riittävän hyvin. Kiki keskittyi myös paljon siirtymisten laatuun.

Sunnuntaina ratsastettiin valitsemamme ohjelmat, mentiin Kaapon kanssa läpi ponien joukkueohjelma. Alkuun tehtiin verryttely Kikin avulla ja sen jälkeen jokainen sai mennä radan läpi, Kikin avustuksella. Kaapo oli verkassa vähän epätasaisempi edestä ja vähän väsyneen oloinen, ei onneksi kuitenkaan mitenkään pahasti. Itse rata oli ihan ok, paaljon korjattavia kohtia löytyy. Siirtymisten laatuun tulee kiinnittää paljon huomiota, lisäksi oikeassa sulussa vasen pohje ei ollut tarpeeksi hyvin läpi ja pysähdyksien kanssa tulee tehdä taas töitä. Lisäksi oikea takari ei onnistunut, takareita tehtiin myös lauantaina. Hyviäkin pätkiä onneksi oli, saatiin mm. pari kivaa käynnin kautta vaihtoa, toinen sulku oli tasainen, samoin toinen avo! Käynnin kautta vaihdoissa Kaapo helposti ottaa käyntiaskeleet pitkinä eikä pysy kasassa. Tämän kanssa onkin tehty jo paljon töitä, mutta paljon on edelleen edessä.

Kikiltä saatiin positiivistakin palautetta ja Kaapo jaksoi tsempata hienosti koko viikonlopun. Radan ratsastus teki myös pitkästä aikaa hyvää, sai taas vähän käsitystä, että missä mennään. toki näin treenikaudella kaikki on tosi keskeneräistä, mutta kuitenkin.

My love <3

Eilen käytiin sänkkärillä pitämässä hauskaa ja muutenkin poni saa tämän viikon ottaa ihan ansaitusti kevyemmin. Kaapo oli niiin tohkeissaan ja iloinen! Tuli niin hyvä mieli molemmille, poni rakastaa mennä kovaa ja on ihana nähdä se niin energisenä <3 Tämän postauksen kuvatkin ovat eiliseltä reissulta, toivottaavasti saadaan lähiaikoina lisää syksykuvia ;)

RATSASTAMISTA ERILAISILLA HEVOSILLA

Olen päässyt viime aikoina menemään tosi paljon erilaisilla hevosilla, joka on ollut ihan super hieno mahdollisuus! 1,5 vuotta sain ratsastaa super taitavilla Murdella ja Eemelillä (ja myös kisata!), viime talvena pääsin ratsastamaan Rikulla ja Pipsulla, Pipsun kanssa ollaan päästy jatkamaan nyt syksyllä. Lisäksi eilen pääsin kokeilemaan myös Lahan tosi osaavaa Tollo-hevosta, josta oikeastaan koko idea tämän postauksen kirjoittamiseen lähtikin. Ajattelin tähän alkuun kertoa vähän nopeasti Pipsun viimeaikaisista treeneistä ja sitten puhua yleisesti eri hevosilla ratsastuksesta.

Kuva Eemelistä, c. Pekka Pietikäinen

Pipsun kanssa ollaan siis parin viime viikon ajan maastoiltu paljon ja tehty puomityöskentelyä. Pipsu on ollut super pirteä ratsastaa ja vähän innostuikin eilisellä kevyellä maastolenkillä! Ensimmäisellä puomikerralla reilu viikko sitten mentiin ihan yksinkertaisia linjoja käynnissä ja ravissa. Viime lauantaina kuitenkin mentiin vähän enemmän erilaisia linjoja, mm. ympyrällä. Puomien avulla tehtiin myös kokoamisharjoituksia niin ravissa että laukassakin. Pipsu oli tosi kiva ratsastaa! Ja jos joku ei ole vielä Instagramista nähnyt, niin Pipsu on Lahan tosi kiva suomenhevonen, joka on aika erilainen ratsastaa kuin Kaapo. Pipsu on kuitenkin tosi osaava!

Kuvat Murdesta, c. Pekka Pietikäinen

C. Annika Mäki

Erilaisilla hevosilla ratsastaminen on hieno mahdollisuus. Oli kyseessä sitten millainen hevonen vaan (siis tietysti täytyy olla perusterve, joka sopii ratsastukseen), on se tosi hyvä tilaisuus oppia. Vaikka hevonen olisi vaikea ja haastava (ja taas ratsastuksen tulee olla tietysti turvallista sekä hevoselle että ratsastajalle), on se mahdollisuus kehittyä ratsastajalla. Jos siis on vaan tilaisuus ratsastaa erilaisia hevosia, kannattaa siihen tarttua. Itse esimerkiksi olen tosi kiitollinen, että olen päässyt näin useilla hevosilla ratsastamaan. Varsinkin näin ponivuosien aikana on hyvä päästä jo tutustumaan isoihin hevosiin, kun monet kuitenkin niihin siirtyvät ponivuosien jälkeen. Jos on jo silloin päässyt treenaamaan hevosilla, on siirtyminen hevoseen helpompi.

Kuva Rikusta

No, monet varmasti haluaisivatkin ratsastaa enemmän eri hevosilla, mutta mistään ei löydy liikutushevosta. Vuokrahevosia toki löytyy helpommin, mutta jos ei ole esimerkiksi oman hevosen rinnalla mahdollisuutta maksaa jostain toisesta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ihan vaan kysellä mahdollisimman paljon. Valmentaja, Facebook, tutut jne... Jos tietää esimerkiksi jonkun tutun lähtevän lomamatkalle, voi tarjota liikutusapua loman ajaksi. Tai muuten vaan kysellä, kaipaako joku apua arjessa hevosensa liikuttamisessa. Niinpä ei myöskään kannata vaatia super hienoa ja taitavaa opetusmestaria, jos tavoitteena on päästä vain ratsastamaan ja kehittymään ratsastajana. Koska useinhan ne hankalimmat hevoset opettavat eniten, eikö? Tähän voi käyttää esimerkkinä vaikka Kaapoa. En olisi edes tässä pisteessä, jos olisin saanut osaavan ja kuuliaisen opetusmestarin heti. Toki sellainen on monelle ihanteellinen ja olisi meillekin silloin ollut. Uskon kuitenkin, että vaikea poni on kehittänyt pitkällä tähtäimellä ratsastajana enemmän. Ja kuten olen monta kertaa todennut, kaikki alussa mainitsemani hevoset ovat olleet hyvin erilaisia ratsastaa ja kaikki omalla tavallaan haastavia ja herkkiä. Niinpä olen saanut kokemusta erilaisista hevosista ja jatkossa osaan edes hieman paremmin ratkaista uusia ongelmia, jos on yhtään kokemusta samasta ongelmasta aiemmin. Ja koska mikään hevonen ei toimi samalla tavalla kuin toinen, oppii keksimään uusia tehtäviä ja ratkaisuja jokaiselle hevoselle. Varsinkin, jos on vielä mahdollisuus valmentautua eri hevosilla.

Kuva Tollosta

Eli siis, jos on mahdollisuus ratsastaa, niin tarttukaa siihen. Se voi antaa ja opettaa teille niin paljon! Ja jaksakaa välillä myös vaikeiden hevosten kanssa (välillä tietysti täytyy jättää jonkin hevosen ratsastus, ei toki saa olla mikään mahdottoman vaikea tai vaarallinen), tulette oppimaan ja kehittymään paljon. Myös opetusmestarilla ratsastaminen on huippumahdollisuus oppia sitten vähän erilaisia asioita ja oppia sitten taas tekemään erilaisia tehtäviä ja ihan uusia juttuja.

KUULUMISIA PITKÄSTÄ AIKAA

Täällä blogissa on ollut lähes kuukauden hiljaisuus! Tämä johtuu lähinnä kaikesta kiireestä ja tekemisen määrästä, mitä koulun alku toi tullessaan. Arki on ollut todella hektistä ja tekemistä on koko ajan valtava määrä, joten blogi on jäänyt vähän vähemmälle. Jopa Instagram on vähän kärsinyt varsinkin storyjen osalta. Nyt jos kuitenkin pääsisi taas takaisin edes johonkin kirjoitusrytmiin takaisin! Varmastikaan tahti ei tule olemaan yhtä nopea kuin on joskus ollut, mutta edes jotain säännöllisyyttä tähän hommaan :D Tänään siis ajattelin lähinnä päivittää teidät ajan tasalle kuulumisissa! Vaikka Instagram-feedin puolelta löytyykin aika paljon sisältöä, ajattelin jakaa samoja juttuja vielä tänne blogiinkin.

C. Tuulia Tyyskä

Noh, tässä kuukaudessahan on ehtinyt taas tapahtua vaikka ja mitä! Koulua on käyty kohta 3,5 viikkoa, kokeita meillä on ollut tähän mennessä jo lähemmäs kymmenen (osa tietysti sanakokeita, mutta myös isoja kokeita mahtuu mukaan). Kaapo oli SM:ien jälkeen laidunlomalla, jonka jälkeen matkaan tuli muita ongelmia. Niinpä Kaapo joutuikin vähän pidemmälle lomalle. Päästiin kuitenkin palaamaan treeniin jo aikoja sitten, mutta loppukausi on vielä auki, että mitä päästään tekemään. Nyt siis pidetään peukut pystyssä ja sormet ristissä!

Pääsin myös ratsastamaan ihanalla Kastello-vuoniksella arvontavoiton johdosta!

Treeneissä ollaan keskitytty super paljon perusjuttuihin. Ollaan tehty paljon sekä oman että ponin vinouden kanssa töitä, että saataisiin molemmat suoriksi. Kaapo onkin jo parempi, mutta itsessä on kyllä vielä niin paljon töitä että ei ihan heti lopu kesken :D Ollaan rauhoitettu istuntaa, sekä käsiä että jalkoja. Lisäksi ollaan herkistelty Kaapoa istunnalle. Niin kaasua kuin jarruakin :D Varsinkin istunnan pidätteitä on työstetty paljon, mutta myös herkkyyttä jalalle. Tässäkin on taas löydetty paljon uusia nappuloita! Mutta sen on kyllä huomannut, että perusjutut voivat olla vaikeampia kuin uskoisikaan! Treenit ovat pitkälti koostuneet verestä, hiestä ja kyyneleistä (okei, no jos ei lasketa tuota verta :D), mutta uskon, että kyllä tämän työn tulos vielä palkitaan. Perusjuttujen avulla saadaan tehtyä paljon hienosäätöä, joka sitten ratkaisee radalla. Prosentit ja tulokset kun ovat usein niin pienestä kiinni!

Kuva SM-kisoista, c. Helmi Laakkonen

Kuten jo alussa sanoin, on tuleva syksy vielä vähän epävarman näköinen. Katsotaan nyt, mitä päästään tekemään ja mennään mahdollisuuksien mukaan! Jätän tämän blogipostauksen varmaankin aika lailla näin lyhyeksi, sillä halusin lähinnä tulla kertomaan nopeasti vähän kuulumisia ja kuukauden tapahtumia. Nyt sitten palaankin taas koulujuttujen pariin, sillä niitähän riittää! Toivottavasti pääsitte edes vähän kärryille siitä, mitä viime aikoina on tapahtunut, vaikka tämä onkin kirjoitettu nopeasti ja sen kummemmin suunnittelematta!

TUKIJOUKOT KILPARATSASTAJAN ELÄMÄSSÄ

Monet ovat varmaan huomanneet monien ratsastajien ja varsinkin kilparatsastajien (myös minun) Instagram-postauksissa esim. isoista kisoista tai vuoden lopussa tehtävässä postauksessa kiittävän tukijoukkojaan. Esimerkiksi minä kirjoitin PM:istä kertovan tekstin loppuun "Kiitos kaikille tämän reissun mahdollistaneille" ja SM:istä kertovan tekstin loppuun "Kiitos kaikille tukijoukoille". No, mitä nämä kaikki lausahdukset sitten oikeasti tarkoittavat? Joskus tätä saatetaan vähän syventää, esimerkiksi "Kiitos kengittäjälle, hierojalle, eläinlääkärille...", mutta tänään ajattelin syventää näitä sanoja vielä lisää.

Tukijoukkojen merkitys missä tahansa urheilulajissa on valtava. Ilman niitä kilpaurheilija ei pystyisi menestymään. Joskus se vain unohtuu. Kisahoitajan ansiosta ratsastaja pystyy keskittymään vain ja ainoastaan omaan suoritukseen. Oli se kisahoitaja sitten äiti tai kuka tahansa. Kisahoitaja auttaa hevosen kuntoonlaitossa, kävelytyksestä, auttaa verryttelyssä, huolehtii aikataulusta yhdessä ratsastajan kanssa jne. Hänen ansiostaan kilpailijan taakka kevenee huomattavasti.

Horse & Rider <3

No, entä sitten eläinlääkäri? Hänen ansiostaan hevosen suusta pidetään huolta raspaamalla ja rokotuksien ansiosta kilpaileminen onnistuu ja taudit pysyvät loitolla. Ja kengittäjä? Hänen ansiostaan hevosen kaviot pysyvät hyvässä kunnossa ja niille on juuri tietylle hevoselle kenkä. Ja hieroja? Ilman häntä hevosen lihaksisto menisi jumiin ja esimerkiksi toispuoleisuus tulisi pahasti esiin.

Master Dressage <3

Yksi kaikkein tärkeimmistä varsinkin meille nuorille on vanhemmat. Heidän ansiostaan koko harrastus on mahdollista. He auttavat ja hoitavat kulut, kyyditsevät tallille, valmennuksiin ja kisoihin ja muutenkin auttavat kaikessa mahdollisessa. On etuoikeutetussa asemassa, jos on tällaisessa tilanteessa. Toinen suuri apu on sponsorit ja yhteistyökumppanit. He saattavat esimerkiksi auttaa kuluissa, varustehankinnoissa, palveluissa... He helpottavat varmasti montaa ratsastajaa ja ovat yksi ratsastuksen mahdollistajista.

Ja äiti <3 C. Tuulia Tyyskä

Tuossa siis muutama esimerkki eri aloilta. Osalla on pienempi tehtävä, osalla suurempi. Mutta omalla tavallaan kaikki ovat todella tärkeitä. Kaikkien edellämainittujen lisäksi on tietysti tsemppaavat kaverit, mahdollisesti sukulaiset... Lista on pitkä. Ja joskus me ratsastajat unohdamme olla kiitollisia kaikesta tästä. saatamme vain jäädä valittamaan siitä, mitä meillä ei ole. Samalla unohdamme sen, mitä meillä on jo. Ja tukijoukot ovat auttaneet meitä saavuttamaan sen, mitä meillä jo on. Olimme sitten vasta ratsastusuramme alussa tai jo kokeneita aikuisia, meillä on aina olla syy kiitollinen tukijoukoistamme. Jos miettii, mitä meillä olisi ilman tukijoukkoja. Joillain vastaus voi jopa olla, että ei koko ratsastusharrastusta. Niinpä. Ja kuinka usein muistat kiittää heitä siitä? Huonosti menneen kisasuorituksen jälkeen vain valitetaan ja saatetaan jopa syyttää heitä epäonnistumisesta. Ja jos taas onnistuu, saatetaan ohimennen sanoa, että "Hei, kiitti avusta". Mutta mitä jos muistaisit olla edes vähän useammin kiitollinen heistä ja sanoa sen heille ääneen?

Tällainen postaus tällä kertaa, toivottavasti se herätti edes jotain ajatuksia! :)